Hei,

Kauan tätä olen miettinyt, aika ei vain ole antanut periksi.

Blogissa tulen käsittelemään aika paljon raskautta, raskauden tuomia ajatuksia, itsetuntoa ja elämän tuomia suuria muutoksia mitä olen nyt parin vuoden sisällä kohdannut paljon. Tarkoituksena olisi käsitellä ne rankatkin kokemukset vuosien takaa. Joskus..ehkä?

Kuka olen? Olen itse 22-vuotias nainen. Perheeseeni kuuluu mies, 3-vuotias tyttö, mahassa myllertävä vauva sekä koira. 

Raskausviikkoja minulla on 23+1. Ongelmia raskaudessa on ollut enemmän tai vähemmän. Tietenkin on myös ollut niitä hyviäkin juttuja. Enimmäkseen ongelmani ovat itsetunnossa jotka vaikuttavat joka päiväiseen elämään ja ennenkaikkea tekee arjesta haastavampaa. Päälle vielä fyysisesti raskas työ niin pakka on sekoitettu valmiiksi! 

Elämäni on ollut aika hektistä viimeiset pari vuotta. Muutin kotipaikkakunnaltani 500km päähän tietämättömänä tulevasta, mitä aion siellä tehä jne. Puoli vuotta myöhemmin muutin takaisin, tapasin melkein heti nykyisen mieheni ja rakastuin. Muutimme yhteen, tulin raskaaksi ja ostimme talon,sain uuden työpaikan. Kaikki tämä alle vuodessa. Nopea tahtiko? Noooh...hieman ehkä mutta kertaakaan en ole katunut. Ennemminkin se oli pelastus minulle. Näistä suurista ja nopeista muutoksista voin kirjoittaa enemmän myöhemmin. 

Millaisia päiväni ovat? Hyvin erilaisia. Kolmivuorotyö eli mitään tiettyä rytmiä en millään saa koottua. Kroppa on sekaisin kuin seinäkello kokoajan, sosiaaliset suhteet...no niitä ei ole tai niille ei ole aikaa, työpäivät venyy aina yli sen 8 tuntia joten turha suunnitellakaan mitään erikoista työpäiville.. Mutta entäs sitten vapaa päivät?  Riippuu aivan päivästä ja miten vauva määrää tahdin.. joskus olen todella kipeä eli päivä menee makoillessa ja joskus virtaa on kuin pienessä kylässä jolloin pyrin liikkumaan mahdollisimman paljon. Mitään varsinaista harrastusta minulla ei ole ellei siivoamista lasketa. :D Ja joo, koiran kanssa tulee lenkkeiltyä päivittäin. Melkein aina iltaisin katson elokuvan tai sarjoja.Meillä on myös meneillään pientä remppaa jossa koitan olla jotenki avuksi.

Noista saa ehkä käsityksen että olen reipas duunari joka on kokoajan liikkeellä vaan enpäs olekaan. Olen oikeasti todella laiska ja meen yleensä sieltä mistä aita on matalin. Mutta miksipä ei jos on mahdollisuus?  Itsekuria mulla ei ole ollenkaan. Perhe on mulle se tärkein ja oon valmis tekemään heidän puolestaan mitä vain,kukapa ei? Oon todella huono olemaan yksin, vihaan yksinäisyyttä. Otan paljo riskejä elämässä, yleensä ne osottautuu huonoiksi ja sitten kaduttaa. Mulla on maailman ihanin mies jonka kanssa on helppo ja hyvä olla. Olen varmaan suomen stressaavin yksilö. Stressaan ihan joka asiaa ja saan kärpäsestäkin härkäsen. 

Tässä siis jotain minusta ! :)